Hatanpään kartano ja Arboretum

Käyntiosoite Hatanpään puistokuja 1
33900 TAMPERE

Toimiala

Nähtävyys

Kuvaus

Uusrenessanssityylisellä Hatanpään kartanolla on historiansa aikana ollut merkittäviä asukkaita. Kartanoa ympäröi Tampereen kaupungin tieteellinen puutarha Arboretum.

Lisätietoa Tampereen historian kannalta Hatanpään kartanon tärkein omistaja oli ritari ja aatelismies Hans Henrik Boije (1717-1781). Boijen aikainen kartanorakennus oli kustavilaistyylinen ja yksikerroksinen. Boije oli Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n uskottu mies ja kutsuikin hänet vierailulle kartanoon vuonna 1775. Kuningas antoi vierailun aikana määräyksen Tampereen kaupungin perustamisesta Tammerkosken kartanon maille, mikä toteutuikin vuonna 1779.

Boije suunnitteli ja toteutti Hatanpään kartanolle englantilaistyylisen puiston, jossa hän kokeili uusien hyötykasvien viljelyä. Tämä Hatanpään puisto on ajan saatossa laajennettu arboretumiksi eli Tampereen kaupungin tieteelliseksi puutarhaksi.

Boijen jälkeen kartanon omistaja vaihtui muutamaan otteeseen, kunnes se lopulta päätyi laamanni Nils Johan Idmanin hallintaan vuonna 1832. Kartano pysyi Idmanien kolmen sukupolven hallinnassa vuoteen 1913. Tänä aikana Idmanit laajensivat Boijen perustamaa hyötypuutarhaa, jonka kasvuala oli kaksi hehtaaria. Nils Idman myös laajensi Hatanpään kartanon päärakennuksen kaksikerroksiseksi ja empiretyyliseksi, mutta rakennus paloi vuonna 1880. Vuosien 1883-1885 välisenä aikana Idmanit rakensivat sen tilalle kivisen ja kaksikerroksisen uusrenessanssityylisen päärakennuksen.

Idmanien jälkeen Hatanpään kartano siirtyi Tampereen kaupungin hallintaan. Päärakennus toimi sairaalana vuoteen 1970 saakka, jolloin se kunnostettiin Kaupunginmuseoksi. Nykyään Hatanpään kartanon tiloissa toimii Nukke- ja pukumuseo.

TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETEELLINEN PUUTARHA ARBORETUM

Hatanpään kartanoa ympäröi sadan lajikkeen ruusutarha sekä arboretum. Arboretum on kaupungin tieteellinen puutarha, jossa on satoja erilaisia kasvilajeja, puita ja pensaita. Sen alueeseen katsotaan kuuluvaksi Hatanpäänpuisto-Kartano, joka on Hatanpään huvilarakennusta ja kartanoa ympäröivä vanha kartanopuisto.1970-luvulla rakennettua kasvilajipuistoa Hatanpäänpuisto-Arboretumia on kuitenkin kutsuttu varsinaiseksi arboretumiksi. Hatanpäänpuisto-Kartanon ja Hatanpäänpuisto-Arboretumin jatkeena on luonnon mukaisena hoidettava Vihilahdenpuisto. Koko alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Arboretumissa käyminen on maksutonta ja se on aina avoinna. Kesäsin alueella toimii myös kesäkahvila.

HATANPÄÄNPUISTON KARTANO

Kartanon puiston istutuksista osa on peräisin jo 1700-luvulta Hans Henrik Boijen ajoilta. Siihen aikaan muodissa ollut englantilaistyylinen puutarhamalli on näkyvissä maaston muotoiluissa ja käytävälinjauksissa, mutta aivan puhdasta englantilaistyyliä puutarha ei kuitenkaan edusta.

1800-luvun lopulla suurin osa puistosta uudistettiin; tehtiin uusia käytäviä ja kivisiä portaita sekä istutettiin nurmikenttiä. Uuteen hedelmätarhaan istutettiin satoja hedelmäpuita ja marjapensaita. Puiston ympärille rakennettiin kiviaita ja rantaa reunustamaan kivinen tukimuuri. Nykyinen kartanopuisto on pääosin peräisin tämän uudistuksen ajalta.

HATANPÄÄNPUISTO - ARBORETUM

Puulajipuisto Arboretumin erilaisia puita ja pensaita hoidetaan puistomaisesti tai puistometsänä. Arboretumin suunnittelu aloitettiin vuonna 1970. Alueelle haluttiin rakentaa kasvilajipuisto, jossa voitaisiin esitellä alueella menestyviä kasveja yleisölle. Suunnittelussa mukana olivat Lepaan puutarhaoppilaitoksen suunnittelulinjan opiskelijat mukanaan myös silloin Lepaalla opiskellut Ahti Pakarinen. Pakarinen laati arboretumin perussuunnitelman ja oli myöhemmin johtamassa myös puiston rakentamista.

Arboretumin rakennustyöt alkoivat vuonna 1971, jolloin aluetta alettiin täyttää täytemaalla. Alueen maasto pyrittiin muotoilemaan hieman kumpuilevaksi, jotta erilaiset olosuhteet vaativat kasvit saisivat luontevat kasvupaikat. Kasvien istutustyöt aloitettiin vuonna 1973. Arboretumiin on istutettu pääasiassa Tampereen ympäristössä menestyviä kasveja, mutta puistosta löytyy myös harvinaisia ja eksoottisiakin kasveja. Kasvien tieteelliset ja suomenkieliset nimet löytyvät kasveihin kiinnitetyistä nimilapuista. Pohjoislaidassa sijaitsevat suuret okakuuset siirrettiin puistoon Härmälän lentoasemalta suurikokoisina.

Arboretumin alueelle rakennettiin myös lampi. Lammesta virtaa puro Pyhäjärveen ja puron varteen on rakennettu pieni suoalue. Vuonna 1994 alueelle rakennettiin kivikkopuutarha, jonne on istutettu runsaasti erilaisia kivikossa viihtyviä perennoja ja lehti- ja havupensaita.

© OPASMEDIA / KONTAKTIA - Palaute | Yhteystiedot | Mediatiedot | Tietoja oppaasta

Suomalaista laatua, AAA luokitus Kontaktia